#12 Suliffeqarfik akisussaasoq 1. Nukimmik atuineq 2. CO 2 -mik aniatitsineq 3. Pisuussutinik sapinngisamik atorluaaneq 4. Pappialat, pappialat qeratasuut plastillu 5. Imermik atuineq Pisuussutinik atorluaaneq Pisuussutinik atorluaaneq, tunisassiorfiit nunatsinniittut Pisuussutinik atorluaaneq, Royal Greenland Anguniakkat 2022 2022 - 66 % Angorusutat 2030 - RG-ip aalisarsinnaasaasa 70 % RG-ip aalisarsinnaasaan- ik tamakkiisumik 80%-ii atuineq Nukissamik atuineq Tunisassiorfinni tamani kilisaatinilu nukissamik atuineq, GWh - 465 - Royal Greenland (kWh / tons nioqqutissat piareeriikkat) 2.300 3.138 2018-imut sanilliullugu 20 %-inik annikilliliineq Tunisassiorfiit nunatsinniittut (kWh / tons nioqqutissat piareeriikkat) - Aalisariutit (kWh / tons nioqqutissat piareeriikkat) - CO 2 e-mik aniasitsineq Aalisariutini GHG-mik aniatitsineq, pisat tonsiugaangata CO 2 e uuttorneqartoq Kilisaatit raajarniutit, avataasiutit - Kilisaatit aalisariutit ningittagarsortullu, avataasiutit Sinerissap qanittuani aalisariutit (kilisaatit, umiatsiaaqqat, uumatitsiviit) - Aalisariutit ikerinnarsiortut - Royal Greenlandimi scope 1 katillugu silaannarmut aniatitsineq, tonsit Royal Greenlandimi scope 2 katillugu silaannarmut aniatitsi- neq, tonsits - Scope 1 aamma scope 2 katillugit 1.671 - 4.348 - 1,92 1,45 0,81 0,32 116.480 11.990 128.470 2018-imut sanill. 25 %-imik annikilliliineq 2018-imut sanill. 25 %-imik annikilliliineq 2018-imut sanill. 25 %-imik annikilliliineq 2018-imut sanill. 25 %-imik annikilliliineq Royal Greenlandimi scope 3 ilanngullugu GHC-mik aniatitsi- neq, CO 2 naligiisinneri tonsinngorlugit uuttukkat Naatsorsueriaaseq aa- lajangerneqarlunilu kil- naatsorsuu liffik naatsorsorneqas- siorneqanngilaq saaq Tunisassiat immikkoortukkaat ikummatissamik aniatitsineri Periuseq pilersillugulu misilittarneqassaaq Raajanik tunis- assiani sisamani Tunisassiat immikkoor- LCA naatsor- tukkaat ikummatissamik sorneqarpoq. aniatitsinerat pillugu Caseqarluni il- paasisitsiniaaneq kiisalu isimatusarneq ikummatissamik aniatit- udført på PEF sinermik annikillisaaneq metode Imermik atuineq Royal Greenland (nioqqutissat piareeriikkat tonsimut/m 3 ) Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit (nioqqutissat piareeriikkat m 3 / tonsit) Plastikki, pappiala, pappialarsuaq ninngusooq Aalisakkanut karsit kaarillu ataasiinnarmik suussusilinnut allanngortinneqarlutillu atoqqinneqartarnissaat 35 Pisuussutinik immameersunik inerisaaneq 2018-imut sanilliullugu 47 minnerpaamik 20 %-inik annikilliliineq 57 Imermik pisuussuteqa- rneq patajaappoq Tamakkiisumik atoqqi- isinnaaneq piviusun- ngor- sinnaavoq Arlalinnik suussusilinniit ataasiinnarmik suussusilinnut taarsersuineq. Aalisakkanut karsinik atoqqiinermik misilittaaneq Tamakkiisumik atoqqiisinnaaneq piviusunngor- sinnaavoq Kilisassutit qassutillu katersorlugillu atoqqinneqassapput RG-mi poortuutissat plastiusut atoqqissinnaapput Pappilissat pappialarsuillu ninngusuut ipaguannik FSC-iusunik sanaat Kilisaat pil- Kilisassutit qassutillu RG- ersuisumut tunineqassaaq Kilisassutinik qassutinillu RG-mit pigineqartunik mit pigineqartut amer- lanersaannik atoqqiineq atoqqissinnaas- tamakkiisumik atoqqi- ullu atoqqinne- ineq qassapput 85% 80 % poortuutissat tamarmik 100% 100 % 100%
Download PDF fil
Indholdsfortegnelse
Byg din egen flipbook